Olen niin huono. Täysi epäonnistuja. Miksei ruoka voisi maistua pahalle? Miksi minä en tunnu ymmärtävän mitä voisin saavuttaa sillä, että pidän näppini erossa ruoasta?
Eilen meni ainakin yli 1,4 kg karkkia ja suklaata. Piparia, vanukasta, muffinssia ja pizzaa. Toivottavasti sain kaikki ulos. Hyi minua.
Kasvot ovat turvonneet ja olen nyt syönyt hyvän ja kunnollisen (terveen ihmisen) aamupalan lisäksi kaksi piparia ja pari riviä suklaata. Haluaisin oksentaa. Kuitenkin pitäisi viettää äitin kanssa tänään kiva päivä shoppaillessa, joten en halua pilata sitä.
Mutta voitteko kuvitella, sanoin pari päivää sitten äidille, että hän voi hyvin tuoda minulle laivalta 400g Toblerone suklaan? Että olen oppinut herkuttelemaan ja voin ihan hyvin nautiskella siitä. Valehtelin vaihteeksi. Ahmin kaiken. Oksensin kaiken. Mutta äiti ansaitsee luulla, että voin paremmin. Hän on rohekin ja kovin tuntemani nainen, joka kestää paljon. Jos valhe tuo hänelle helpotusta, menköön vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti